Sipoon kunta – historia, saaristo ja yhteydet Helsingin seudulla

Sipoo osana Helsingin seutua

Sipoo eli ruotsiksi Sibbo sijaitsee Uudenmaan maakunnassa ja kuuluu Helsingin seutuun. Wikipedian mukaan kunta tunnetaan erityisesti maaseutumaisista maisemistaan, viljavainioistaan ja saaristostaan. Kumpuilevat pellot, maalaiskylät ja laajat metsät ovat keskeinen osa sen ympäristöä.

Sipoon naapurikuntia ovat Helsinki, Vantaa, Kerava, Tuusula, Järvenpää, Porvoo, Pornainen ja Mäntsälä. Sijainti yhdistää kunnan pääkaupunkiseutuun, mutta sen alue ulottuu myös rannikolle ja saaristoon. Sipoo ei siten hahmotu vain yhtenäisenä taajamana, vaan siihen kuuluu erilaisia kylä-, metsä- ja merialueita.

Kunnan väkiluku oli vuoden 2023 lopussa 22 595. Väestö on kasvanut tasaisesti 1980-luvulta lähtien, ja erityisesti 1980–1990-luvuilla kasvuun vaikutti pääkaupunkiseudun muuttoliike.

Asutuksen ja elinkeinojen pitkä historia

Sipoosta on tehty kivikautisia esinelöytöjä, ja pronssikaudesta muistuttavat hiidenkiukaat. Siitepölytutkimusten perusteella alueella on viljelty maata jo 800–1000-luvuilla. Vanhoihin hämäläiskyliin kuuluvat Paipis, Savijärvi ja Linnanpelto eli Borgby.

Ensimmäisten ruotsalaisten siirtolaisten on arvioitu saapuneen alueelle 1300-luvulta lähtien. Asutus levittäytyi Sipoonjokea pitkin pohjoiseen ja vahvistui erityisesti kirkon seudulla. Sipoo oli ensin Porvoon kappeliseurakunta, ja oma seurakunta perustettiin vuonna 1425.

1600-luvulla pitäjään perustettiin useita aateliskartanoita, kuten Hitå ja Eriksnäs. Samalla vuosisadalla alueella toimi salpietarikeittämö. Kalkin louhinta ja tiilenvalmistus alkoivat 1700-luvulla, ja 1700–1800-lukujen elinkeinoihin kuuluivat myös laivanrakennus sekä talonpoikaispurjehdus. Maatalouden rinnalla Sipoon historiaan kuuluu näin monenlaista valmistusta ja merenkulkuun liittyvää työtä.

Saaristo ja Sipoonjoki muovaavat maisemaa

Sipoon saaristo ulottuu rannikolta ulkomerelle saakka. Suosittuihin kesäasutussaariin kuuluvat Löparö, Norrkullalandet, Simsalö ja Kaunissaari, jonka ruotsinkielinen nimi on Fagerö. Merellinen ympäristö muodostaa oman osansa kunnasta peltojen, metsien ja kylien rinnalla.

Sipoonjoki on noin 37 kilometriä pitkä, ja siitä noin 30 kilometriä sijaitsee Sipoon alueella. Joki on monihaarainen. Vielä 1800-luvun lopulla se oli niin leveä ja syvä, että laivoilla saattoi kulkea Söderkullan kartanolle asti.

Nykyisin joen virtaama on vähäinen, ja paikoin uoma muistuttaa enemmän ojaa. Sipoonjoen mukaan on nimetty myös Sipoonjoen koulu. Joki yhdistyy siten sekä kunnan asutushistoriaan että paikalliseen nimistöön.

Nikkilä, Söderkulla ja kylien verkosto

Sipoon asutus keskittyy Nikkilään sekä pientaajamiin, joihin kuuluvat Box, Martinkylä, Söderkulla, Talma ja Västerskog. Kunnan keskuspaikka on Nikkilä. Tilastollisessa taajamajaossa se ei kuitenkaan muodosta omaa erillistä taajamaansa, vaan kuuluu Martinkylän ja Talman tavoin Helsingin keskustaajamaan.

26. helmikuuta 2025 69 vuotta Jos haluat lisätietoja tulostimen offline-ongelman korjaamisesta, käy osoitteessa tulostimen offline-ongelman korjaaminen.

Söderkullan taajama ulottuu osittain Helsingin ja pieneltä osin myös Vantaan puolelle. Kuntarajat ja yhtenäisen taajama-asutuksen rajat eivät siis kaikkialla kulje samassa kohdassa. Sipoon maarekisterikyliin kuuluvat esimerkiksi Hindsby, Immersby, Nevas, Nikkilä, Savijärvi ja Spjutsund.

Vuoden 2017 lopussa kunnan taajama-aste oli 83,9 prosenttia. Omakotitalo oli vuonna 2024 yleisin asumismuoto: niissä asui 59,8 prosenttia asuntokunnista. Kerrostaloissa asui 34,2 prosenttia ja rivitaloissa 6,0 prosenttia.

Kaksikielisyys, kuntarajat ja joukkoliikenne

Sipoosta tuli kaksikielinen vuonna 1953, jolloin enemmistökielenä oli ruotsi. Vuodesta 2003 lähtien suomi on ollut virallisesti kunnan enemmistökieli. Vuonna 2023 suomenkielisten osuus väestöstä oli 64,8 prosenttia. Suomen- ja ruotsinkielinen nimistö näkyy muun muassa kunnan ja sen kylien nimissä.

Vuoden 2009 alussa Sipoosta siirrettiin Helsinkiin noin 30 neliökilometrin alue. Siihen kuuluivat muun muassa Östersundom, Karhusaari ja Landbo. Aluesiirros muutti Sipoon ja Helsingin välistä kuntarajaa.

Sipoo liittyi HSL-alueeseen 1. tammikuuta 2012. Asukkaiden työssäkäynti suuntautuu pääasiassa Helsinkiin, joten yhteydet pääkaupunkiseudulle ovat osa kunnan arkea. Helsingin metron itäisen jatkeen suunnitelmissa on ollut yhteys Mellunmäestä Sipoon Majvikiin ja mahdollisesti edelleen Sipoonlinnaan. Kyse on suunnitelmasta, ei käytössä olevasta metroyhteydestä.

Lähteet: Wikipedia · Yle